Kuolinpesän asioiden hoitaja

Ensisijaisesti kuolinpesän asioista huolehtii perittävän kanssa asunut kuolinpesän osakas, testamentin saaja tai henkilö, jonka hoidettavana kuolinpesän omaisuus on. Jos kukaan ei ryhdy toimimaan kuolinpesän asioiden hoitajana, toimintavelvollisuus on niillä, joille sen olosuhteisiin nähden voidaan katsoa kuuluvan esim. avopuoliso tai muu läheinen henkilö.

Kuolinpesän osakkaita ovat

  • lakimääräiset perilliset eli vanhemmat, lapset tai heidän jälkeläisensä
  • leski, jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen (leski on osakkaana siihen asti, kunnes puolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden ositus)
  • lapsettomilla vanhemmat tai toissijaiset perilliset
  • yleistestamentin saaja eli henkilö, jolle vainaja on testamentannut koko omaisuutensa tai osuuden siitä.

Jos vainajalla ei ole tiedossa lakimääräisiä perillisiä, ota yhteyttä niin autamme sinut asiassa eteenpäin.

Kuolinpesän asioista päättäminen 

Henkilön kuoltua hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät kuolinpesälle. Yleensä kuolinpesän asioista päättävät pesän osakkaat yhdessä (yhteishallinto).

Osakkaat voivat valtuuttaa yhden osakkaista tai jonkun muun edustamaan kuolinpesää. Vaihtoehto kuolinpesän osakkaiden yhteishallinnolle on tuomioistuimen määräämän pesänselvittäjän hallinto.

Kuolinpesän osakkaiden oikeudet

Kuolinpesän pankkiasioinnissa suojataan niin vainajan kuin pesän osakkaidenkin etuja. Kuolinpesän osakas on oikeutettu yksinään, ilman muilta osakkailta saatua valtakirjaa:

  • saamaan perunkirjoitusta varten saldotodistukset vainajan varallisuudesta, lainoista ja vastuista kuolinpäivänä,
  • saamaan muutenkin tietoja vainajan pankkiasioiden kuolinpäivän tilanteesta ja sen jälkeen
  • jättämään pankille maksettavaksi vainajan tililtä hautajaisiin tai muuten selvästi kuolintapaukseen liittyviä laskuja taikka vainajalle kuuluneita sähkö-, puhelin- tai yhtiövastikelaskuja jne.
  • luetteloimaan vainajan tallelokeron sisällön yhdessä pankin kahden toimihenkilön kanssa.

Kuolinpesän kaikkien osakkaiden suostumus vaaditaan, kun:

  • nostetaan käteistä vainajan tililtä
  • tyhjennetään vainajan tallelokero
  • myydään vainajan arvopapereita
  • pyydetään tietoja vainajan elinaikaisista pankkiasioista

Kuolinpesän laskut ja velat

Kuolinpesän kulut maksetaan lain määräämässä järjestyksessä, ensin hautajaisista ja perunkirjoituksesta aiheutuneet kustannukset. Näiden jälkeen maksetaan kuolinpesän hallinnosta ja selvityksestä aiheutuneet kulut. Vainajan henkilökohtaiset velat maksetaan vasta näiden kustannuksien jälkeen.

Tehdyt sopimukset sitovat myös kuolinpesää

Vainajan tekemät maksupalvelusopimukset, kuten pankin suoraveloitussopimukset, pysyvät edelleen voimassa. Maksupalvelusopimukset kuitenkin voidaan lopettaa, mikäli yksikin kuolinpesän osakkaista niin haluaa.

Perunkirjoitus

Kuolinpesän omaisuus ilmoitetaan perunkirjoituksessa perukirjaan uskotuille miehille (2) arvioitavaksi. Ilmoitusvelvollinen on se, joka on parhaiten perehtynyt kuolinpesän tilaan. Yleensä eloonjäänyt puoliso tai samassa taloudessa asuva taikka muutoin läheinen lapsi toimii kuolinpesän ilmoittajana.

Perukirja on kuolinpesän omaisuus- ja osakasluettelo, sekä veroilmoitus. Perukirja on myös kuolinpesää koskeva dokumenttiluettelo, josta ilmenee vainajan mahdollisesti tekemä testamentti sekä muut kuolinpesää koskevat asiakirjat.

Perunkirjoitus täytyy toimittaa jokaisen Suomessa kuolleen luonnollisen henkilön jälkeen, kolmen kuukauden sisällä kuolemasta. Perunkirjoitukseen on myös kutsuttava kaikki kuolinpesän osakkaat.

Perunkirjoituspalvelu Sotaniemi toimittaa perukirjat ammattitaidolla ja kokemuksella.

Lataa / avaa perunkirjoituksen muistilista tästä (.pdf)

Ota yhteyttä:

Mikko Sotaniemi  p. 044 342 0341

Perunkirjoitukset Oulunseutu ja Kemijärvi